Kuudesluokkalaisille suunnatut tutkijoiden työpajat käynnistyvät Keski-Suomessa pääsiäisen jälkeen Tiedetestaajat-hankkeessa. Kolmen päivän aikana tuhat koululaista tekee tieteellisiä kokeita ja hauskoja tehtäviä eri tutkimusaloilta. Tiedetestaajat-hanke on Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja Suomen kulttuurirahaston yhteinen hanke. Keski-Suomessa hanke on bio- ja ympäristötieteiden laitoksen alaisuudessa ja sitä koordinoi Jyväskylän kesäyliopisto. Pajoja ovat toteuttamassa monialainen joukko tutkijoita eri tiedekunnista.
Keski-Suomen kuudesluokkalaiset osallistuvat päivän aikana kolmeen työpajaan eri tieteenaloilta. Tavoitteena on lisätä kuudesluokkalaisten ymmärrystä tieteellisen tiedon tuottamisen prosessista ja siitä, mihin tiedepohjainen tieto perustuu.
– Kyky omaksua tietoa ja muuttaa omaa toimintaa tiedon perusteella on tärkeää tämän päivän lapsille. He tulevat elämään aikuisiän ilmastonmuutoksen ja luontokadon myllertämässä maailmassa, Tiedetestaajat-hankkeen vastuullinen toteuttaja Carita Lindstedt-Kareksela Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta toteaa.
Älyjen tasa-arvo
Tiedetestaajat-työpajoja vetävät Jyväskylän yliopiston tutkijat ja yliopistonopettajat eri tieteenaloilta. Väitöskirjatutkija Sari Hietamäki Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta toteuttaa Tiedetestaajissa filosofian työpajan. Sari kokee tieteestä viestimisen lapsille tasa-arvokysymyksenä.
– Koen, että on tärkeätä olla mukana luomassa älyjen tasa-arvoa siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus tutustua tieteeseen.
Filosofiapajassa kuudesluokkalaiset kehittävä ajattelutaitojaan. Sarin mukaan lasten on myös hyvä pohtia perusfilosofisia kysymyksiä ja oppia näkemään, minkälainen rooli inhimillisellä ajattelulla on tieteessä.
Väitöskirjatutkija Sari Hietamäki haluaa tarjota kaikille lapsille mahdollisuuden tutustua tieteeseen.
Tiedekasvatus herättää uteliaisuuden
Väitöskirjatutkija Karoliina Puranen Jyväkylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta uskoo, että tiedekasvatus lisää parhaimmillaan uteliaisuutta ja kiinnostusta maailman eri ilmiöitä kohtaan. Historiantutkimuksesta kertominen on oivallinen keino edistää kriittistä ajattelutaitoa ja ymmärrystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Siihen tieteenalalla pyritään muutenkin. Samalla tiedekasvatus luo mahdollisuuden tiedemyönteisyyden levittämiseen.
– Ei pidä myöskään aliarvioida sitä iloa, jota tiedekasvatus voi tuottaa tutkijalle: on yksinkertaisesti mahtava nähdä, miten innostuneita lapset voivat juuri sinun tutkimusaiheestasi olla! Karoliina toteaa.
Koululaiset kohtaavat tutkijoita etänä
Alkuperäinen suunnitelma Tiedetestaajat-hankkeessa oli kutsua kuudesluokkalaiset vierailemaan yliopistolla. Koronan vuoksi työpajat siirtyivät etätoteutukseen. Lindstedt-Kareksela toivoo, että Tiedetestaajat tuo joka tapauksessa vaihtelua koulujen korona-arkeen, kun tutkijat ja koululaiset kohtaavat.
– Etätoteutus työllistää luokkien opettajia alkuperäistä suunnitelmaa enemmän ja opettajat ovat koronan vuoksi jo valmiiksi lujilla. Toivon, että tästä huolimatta työpajojen sisällöt tukevat muuta opetusta ja antavat opettajille valmiita työpaketteja hyödynnettäväksi omassa opetuksessaan.
– On jännittävää kokeilla, miten pienimuotoisten tutkimusten ja aktiviteettien tekeminen tutkijoiden johdolla toimii etänä. Näistä etäkokemuksista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa kehitettäessä tasa-arvoista tiedekasvatustarjontaa. On ollut myös upeaa huomata miten innolla Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat tähän hankkeeseen lähteneet mukaan!
Karoliina Puranen kertoo Tiedestestaajissa omasta väitöskirjatutkimuksestaan, joka käsittelee oppikoulujen rangaistuskäytäntöjä.
Nopolan yhtenäiskoulun luokanopettaja Siru Pyhälahden mukaan etäopetus on tuonut paljon myös hyvää tarjoten tasapuolisen mahdollisuuden kaikille osallistua mukaan.
– Vaikka hanke toteutuukin etäopetuksena, niin on hienoa olla mukana. Etäopetus yleensäkin mahdollistaa sen, että kauimmaisetkin paikkakunnat pääsevät kokemaan kaikkea. Lähteminen yliopistopaikkakunnalle maksaa ja vie aikaa.
Kokeilemalla oppii
Kuudesluokkalaisten lisäksi Tiedetestaajiin osallistuu yhteensä 46 opettajaa oman luokkansa kanssa. Lapunmäen yhtenäiskoulun opettaja Mervi Matero-Puttosen sydäntä lähellä on aina ollut tiede ja tutkimus.
– Maailma pyörii tieteen ympärillä ja haluan pienen siemenen välittää myös kuudesluokkalaisille tieteestä. Varsinkin viime vuoden aikana on nähty, miten eri tutkijat yrittävät vimmatusti selvittää, mistä koronassa kyse.
Myös Siru Pyhälahtea kiinnostavat erilaiset tieteelliset kokeet ja toiminnallisuus opetuksessa. Oppilaat oppivat paremmin, kun tietoa ei anneta valmiina. Voi joskus tehdä erehdyksiäkin ja joutuu pohtimaan erilaisia ongelmia.
– Esimerkiksi veden olomuoto saattaa mennä ohi, kun siitä kerrotaan. Mutta kokeilemalla ja itse havainnoimalla sen muistaa paremmin. Jos lukee pelkästään kirjasta, se ei välttämättä avaudu.
– On myös tärkeää, että opetellaan tutkittua tietoa, lähteen merkitystä ja sitä, että tiedon tulee olla luotettavaa, ja että se löytyy oikeasta paikasta. Tietoa tulee myös oppia kyseenalaistamaan, Siru Pyhälahti kertoo.